Maanakka
Mannun eukko, osa maan hedelmällisyydestä vastaavan maanalaisenväkeä. Joissakin lähteissä Maan Akkaa on pidetty Ukon puolisona, sillä he olisivat toistensa vastakohdat ja näin ollen, jollain tasoa täydentäisivät toisiaan. Jotkut ovat taasen sitä mieltä, että Maanakka, Rauni, Maamotar jne. ovat yksi ja sama hahmo. Tässäkin skenaariossa Akka olisi Ukon puoliso ja esiintyisi tavalliselle väelle pihlajan muodossa. On kerrottu, ettei Ukko heitä salamoitaan sellaiseen pihapiiriin jossa kasvaa pihlaja. Pihassamme kasvaa pihlaja ja ukonilma on kiertänyt meidän pihan niin kauan kuin olen tässä asunut.
Tarinoita on yhtä monta erilaista, kuin on kirjoittajaakin.
Parasta olisi, jos olisin pystynyt kaivamaan ainoastaan yhdenlaisen tarinan, joka toistuu samana jokaisen kirjoittajan kynästä. Sen sijaan tyydyn kirjoittamaan omanlaiseni version, jolla kuvaan omia, yritykseni arvoja.
Minulle Maanakka sanana ja nimenä kuvaa hahmoa, jonka tehtävänä on elää sopusoinnussa maan kanssa sekä suojella sitä parhaansa mukaan, kuluttaa kohtuudella. Miten valitsin kyseisen nimen yritykselleni ja kuinka nimi liittyy toimintaan;
Nykyisessä kulutus- ja kasvuyhteiskunnassa, jossa tuotetaan tuotteita halpatuotantomaissa ja ajetaan alas kotimaan tuotantoa on hyvä pysähtyä miettimään, että onko tämä pitkässä juoksussa kannattavaa. Tämän lisäksi työolosuhteet ja palkka voivat olla mitä vain maan ja taivaan väliltä.
Ilman hedelmällistä maata olisi meillä ihmisillä ja eläimillä elämä vaikeaa, ellei jopa mahdotonta. Me tarvitsemme maata, maa pärjäisi ilman meitäkin. Vaan kerta olemme täällä, meidän olisi hyvä suhteuttaa oma toimintamme sen mukaan mikä luonnolle on parempi. Tästä syystä olen valinnut perinteisemmän tuotantotavan, jolloin voin hallita ja säännellä eri prosessien ajan mm. kuluttamaani vesimäärää.
Eläimet. Olivatpa ne villejä, lemmikkejä tai tuotantoeläimiä. Niitä tulee kunnioittaa. Villaa käsitellessä otan lampaat huomioon yksilöinä ja käytän kaiken ostamani villan jollakin tapaa. Mitä lemmikkeihin tulee. Mikä olisikaan sen parempaa, kuin muistella uskollista rinnalla kulkiaansa talvipakkasilla karvavanttuiden lämmittäessä käsiä. Tällöin hän tavallaan kulkee edelleen rinnallasi.
Käyttämäni villa on peräisin omasta maakunnastani, läheisistä kaupungeista/kunnista. Kaikki villa on sellaista, joka muuten menisi jätteeksi. Tarkoitus olisi saada kotimaisen villan hyötykäyttöastetta nostettua ja innostaa muitakin samaan, sillä kotimainen villa on mitä mainioin ja monipuolisin materiaali, jota voi käyttää kesät, talvet.
Kaikessa lyhykäisyydessään kunnioitetaan luontoa ja kulutetaan vain sen verran kuin tarvitsemme, suositaan kotimaisia materiaaleja.
Luonnon arvostuksen ja kädentaitojen juuret luotu jo lapsuudessa
Olen Pohjois-Karjalainen uusperheen äiti. Kun miettii omaa taustaani ja lapsuuttani, niin käsityöt ja luonto ovat olleet aina läsnä elämässäni. Isäni ja äitini kannustivat kokeilemaan ja tekemään käsillä, lomamatkamme eivät suunnanneet kaukomaille vaan kotimaan luonnonläheisiin kohteisiin.
Ensimmäisen kerran minulla oli puikot käsissäni alakoulussa jolloin mummoni opetti minua neulomaan, samoja ikiä olin mummon siskon neuvoessa kangaspuiden käyttöä. Ukkini oli kova kalamies ja marjastaja. Kesälomilla kävimme useaan otteeseen ukin ja mummon kanssa kaloja narraamassa "salo lammilla" - kuten ukkini tapasi sanoa ja kyllä itse pyydetty, mummon paistama ahven oli sitten hyvää, maailman parasta lähiruokaa vaikka eihän sitä silloin niin ajatellutkaan. Loppu kesällä meitä kutsui marjametsä ja ukki paineli mättäältä mättäälle kuin nuori poikanen, siinä oli vaikea nuorisojaoston pysyä perässä.
Toinen ukkini oli todella pätevä kirvesmies. Mutta eniten ihailin hänen "pienempää" rakennustaitoaan. Minulla on edelleen hänen tekemänsä ihana korurasia joka on kasattu 2 cm x 2 cm paloista. Omien kasvien kasvatus ja viljely oli mummon ominta alaa. En ymmärrä vieläkään kuinka hän sai aina kaiken kasvamaan ja kukoistamaan.
Tärkein henkilö nykyhetkessä on oma parempi puoliskoni. Hän jaksaa kuunnella minua ja kannustaa silloin kun sen aika on. Hänen käsissään syntyy näppärästi nippelit ja nappelit mitä satun tarvitsemaan, johon itsellä ei vielä taitoja löydy.
Nainen nimen takana
villan monimuotoisuus
Jokaiselle villalle löytyy käyttötarkoitus. Pisimmät kuidut kehrätään, mitkä ei kelpaa kehruuseen voi huovuttaa. Se villa, joka ei kelpaa kumpaankaan edellä mainittuun huopuneisuuden tai roskaisuuden vuoksi, voidaan käyttää puutarhassa katteena tai vaikka pestä lemmikille pediksi.
© 2024 maanakka.fi